Piilomainontakielto
Kaupallisessa yhteistyössä tehty julkaisu on lakiteknisesti on mainos. Mainoksia koskevia pykäliä on vino pino, mutta niistä on tässä yhteydessä hyvä mainita ainakin piilomainontakielto. §
Markkinointia koskevat pykälät löytyy Kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvusta.
Mainos pitää tunnistaa heti mainokseksi ja siitä on selvästi käytävä ilmi markkinoiva yritys.
§
Kuluttajansuojalaki 2 luku 4 §
Ajatellaan asiaa tätä kautta: telkkaria katsoessasi saat ilmoituksen mainostauosta ja lehdissä mainokset eroavat selvästi muista artikkeleista. Seuraajillesi täytyy tarjota oikeus sivuuttaa mainossisältö, samalla tavalla kun he voivat kirjoittaa postilaatikkoonsa “ei mainoksia”. Mainostunnistetta ei siis voi jättää tekemättä tai tehdä siitä niin pientä, että sitä joutuu etsimään suurennuslasin kanssa.
Se mikä sitten on riittävä mainostunniste vaihtelee kanavakohtaisesti. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kanavat ovat erilaisia, erinäköisiä ja niitä käytetään eri tavalla. Jos teet kaupallisia yhteistöitä, riittävistä mainostunnisteista kannattaa olla perillä mahdollisten seuraamusten vuoksi. Esimerkiksi Ruotsissa piilomainontakiellon rikkomisesta vaikuttajille on jo tuomittu sakkoja (lue tästä tapauksesta tarkemmin tästä).
Lue täältä, miten teet mainostunnisteet oikein kaupallisiin yhteistöihin. Täältä puolestaan löydät ohjeet vaikuttaja-pr:ään ja sen merkitsemiseen.
Arvonnat
Kaupallisissa julkaisuissa myös arvonnasta on kerrottava selvästi ja välittömästi. Tieto arvonnasta kannattaa siis sijoittaa heti mainostunnisteen yhteyteen. Arvonnalla on oltava säännöt, ne pitää kertoa julkaisussa ja niiden on oltava helposti saatavilla.
Lue arvonnoista lisää täältä!
Millaista julkaisua kannattaa välttää?
Kuten edellä todettiin, mainontaan liittyy paljon sääntelyä eikä sitä kaikkea voida tässä käydä luettelemaan. Aika pitkälle kuitenkin päästään, jos homma tiivistetään näin: ajattele aina alaikäistä. Mieti aina ennen julkaisua olisiko hyväksyttävää, jos lapsi näkisi julkaisun ja miten sen näkeminen vaikuttaisi häneen. Tällaisen pienen ajatusleikin kautta voidaan (sen onnistuessa) taklata lainvastainen markkinointi, kuten sopimaton, harhaanjohtava, aggressiivinen ja hyvän tavan vastainen markkinointi. §
Kuluttajansuojalaki, 2 luku
Kaikkien tuotteiden mainostaminen ei ole hyväksyttävää (esim. tupakka, alkoholi, rahapelit, lääkkeet). Mutta tässäkin voidaan käyttää edellä kuvattua ajatusleikkiä: näyttäisitkö mielelläsi tutulle lapselle tupakkamainoksen?
Vielä pieni sopan hämmennys
Sitten on vielä se, että kaikkeen mainontaan ei sovelleta samoja sääntöjä. Vaikka brändilähettiläilyys ja sponsorointi muistuttavat toisiaan, niihin sovelletaan eri säännöksiä. Vaikuttaja-PR ja ilmaismainonta eivät lähtökohtaisesti ole mainontaa, mutta Mainonnan eettinen neuvosto ja viranomaisohjeistukset kuitenkin velvoittavat merkitsemään myös ne mainosten tavoin. Ruotsissa vaikuttaja-PR:n ja kaupallisen yhteistyön välisestä rajanvedosta on kiistelty jo oikeudessa asti (tästä tapauksesta enemmän täällä!). Nämä hommat eivät siis tosiaankaan ole aina selkeitä.
Mikä on mainontaa, mikä ei ja mitä sääntöjä kulloinkin sovelletaan, vaatii tapauskohtaista juridista tulkintaa. Suosittelen näissä kysymyksissä konsultoimaan asiantuntijaa ( tai tietenkin meitä!)
